Juu, tänään käytiin äitin kanssa taas polskimassa! Terapiatäti sanoi, että leikatussa jalassa ei tunnu turvotusta eikä lämpöä, mikä on kuulemma hyvä juttu. Se myös kokeili mun kaikki muut lihakset eikä ollut jäykkyyttä missään. Onneks meen koko ajan niin kovaa, että mitäpä mikään ehtis jumittuun!
Tällä kertaa kävelin vedessä jo 11 minuuttia, viime kerralla 9. Nopeuskin kasvoi ja mä vaan reipastun. Siinä kohtaa, kun oli enää muutama minuutti jäljellä, aloin kyllä jo aika paljon väsähtään ja meinasin tulla levottomaks. Oli vähällä, etten sukeltanut koko poika sinne veteen! Sitten taas reipastuin ja loppuaika meni tosi hyvin.
No, äiti oli mulle sitten taas keksinyt pirunkuria. Voi, että oli loukkaantunut! Äiti oli pyytänyt niitä hoitajia leikkaamaan mun kynnet! Tällaseen en osannut edes varautua. Tiedän kyllä, että Kaapo käy manikyyrissä säännöllisesti, mutta että mäkin. Enpä olisi uskonut, että äiti luovuttaa. Vaikka se kyllä sanoi siinä mulle, että vielä se aikoo tässä kynsienleikkuussa itsekin onnistua, kunhan tassu on terve. Äiti...
Nyt oonkin ollut ihan vässykkä KoiraKissa-klinikan seikkailujen jäljiltä. En oo jaksanut edes äitin matkalaukkua tänään komentaa, vaikka eilen varsinkin olin sille tosi mustasukkanen, kun se pääsee viikoksi äitin ja tätin mukaan Turkkiin, mutta minä en! Äiti ja täti lähtee perjantaina, mä ja iskä vietetään sitten isä-poika-laatuaikaa. Ei aiota siivota, syödään vaan herkkuja, tuodaan untuvapeitto sohvalle... Ei myöskään päivitetä blogia, vaikka kuvia iskän on musta tietty otettava äitin määräyksestä. Rentouttavaa aurinkolomaa vaan äitille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onni kiittää kommentistasi!