Lahjomista

Äitillä oli maanantaina vapaapäivä eikä sillä ollut muuta tekemistä kuin shoppailla. Mä ja Ilo saatiin sitten uusia asioita. Ilo sai Flexin ja talutushihnan. Äiti sai Ilolle haluamansa Flexin viidennestä eläinkaupasta! Kyllä on vaatimustaso kunnossa prinsessan kohdalla, nii. Mutta nyt meillä on samanlaiset Flexit, mulla turkoosi ja Ilolla tietty vaaleanpunainen. 

Mulle äiti osti hupparin. Ensin, kun näin sen, olin vähän sillain, että mä en tommosta päälleni laita. Mutta annoin kuitenkin äitin sovittaa sitä mulle ja se oli kyllä tosi pehmee ja lämmin. Nyt, kun ulkona ei oo kauheen kylmä, voin pitää huppari ja kun takatalvi tulee, käytän taas villapaitaa. Oon kyllä ihan sinut vaatteiden kanssa, mutta toivon, ettei äiti mulle toisi mitään nallepukua esimerkiksi... Mutta nyt mä olen kyllä aika katu-uskottava!

Vapaapäivän ja muutenkin hyvän päivän kunniaksi me leivottiin iskälle suklaakakku. Oon suurena apuna äitille enkä vie lainkaan sen huomiota esimerkiks kakun pois ottamisesta uunista. Oon tosi hyvä apuleipuri, uskokaa vaan! Tässä kakku:

Tässä mun panos:

Onnen etsintää

Aamun pähkinä: Etsi Onni!

Toisin sanoen mä mun lempipaikassa!

Ilon odotusta

Heippa vaan!

Mä alan hiljakseltaan kypsyyn tähän hommaan... Te tiedätte, että te tuutte tänne aina lukeen MUN blogia ja juttuja MUN elämästä. No, nyt äiti on päättänyt, että mun pitää täällä kuitenkin esitellä Ilon tavaroita! Äiti on käynyt ostoksilla iskältä vähän salaa, koska iskä osaa ajatella järkevästi, että tavaroiden hamstraaminen on ihan tyhmää (kaikille muille paitsi mulle). Äiti on nyt ostanut esimerkiksi pinkin vesikulhon, pinkin nallen, pinkin huovan... 

Angry Birds -viltin sisällä äiti aikoo sitten kuljettaa vauvansa kotiin. Iskää vähän jännittää, että mimmonen rasavilli sieltä tulee. Kasvattaja on vähän varoitellut, että hulluutta ja vauhtia ja vipinää riittää. Mun mielestä ihan oikee kosto äitille, kun kerran tuo tänne toisen karvatassun, mun kotiini.

Koska Ilolla on niin tyhmä nimi, sille ei tietysti löydy lukuisia pyyheklipsuja tänne kotiin niin kun mulle. Mutta äiti sovelsi ja nyt Ilollakin on kuratassupyyhekoukku eteisessä...

Vielä ostoslistalla on (kuvat linkkien takana):

• Puna-musta Ratian talutin
• Pentupanta ja pissatuspanta (arvatkaa tuleeko oleen pinkkejä?)
• Vaaleanpunainen Funtime Flexi 
• Pinkit Ratian valjaat (tietty sitten, kun Ilo on kasvanu...)

Mutta kyllä äiti vielä mustakin huolehtii! Oltiin keskiviikkona siellä silmätarkastuksessa ja mun haava silmästä on täysin poissa nyt. Ei jäänyt arpea mun hölmöilyistä. Samalla katsottiin korvat ja niitä vielä putsaillaan pari kertaa viikossa, mutta koska en oo niitä rapsuttanut tai pudistellut päätäni, niin mua ei rauhotettu korvahuuhtelun takia. Mun korviinhan ei todellakaan saa kukaan katsoa niin että olisin selvinpäin! Nyt jos kovasti alan vielä krahnutella niin sitten ne täytyy puhdistaa... Nyt mua yritti hoitajakin pidellä, mutta ei siitä vaan tullut mitään.

Meillä on iskän kanssa huomenna vapaapäivä ja me vaan levätään. Hyvää viikonlopun jatkoa teille kaikille (ja myös Ilo-siskolle sinne kenneliin)!

Onnellista arkea ja Ilon odotusta

Aika vaan vierähtää eteenpäin ja kohta meillä on täällä kotona kahdeksan karvatassua yhteensä. Eikä mulle kuulu niistä kuin neljä. Jos kerron ensin Ilon kuulumiset niin päästään sitten siitäkin. Eli Ilo kasvaa hirveetä vauhtia. Nykyään se on jo niin iso, että se kävelee ja karkailee. Se syö kiinteää ruokaa ja luulee varmaan olevansa hirveen iso tyttö. Tervetuloa vaan kotiin niin näkee, kuinka pieni rääpäle on muhun verrattuna. No, muutama kuva, koska "hellanlettaskunhänonniinsöpöläinen" (lainattu äitiltä).

Äiti pussaa Iloa...

Ilo syö...

Ilo nukkuu äitin käsissä...

Ilo nukkuu iskän sylissä...

Ilo nukkuu kummitätinsä sylissä...

Ilo kerran hereillä...

No, siinä oli nyt sitten Ilo. Entä MÄ? Oon parannellut mun silmääni tässä. Ensimmäisen viikon silmätippakuuri ei tehonnut. Haava parani, mutta ei kokonaan, joten kuuria jatkettiin. Nyt tänään me mennään vielä kontrolliin näyttään mun silmä uudestaan. Kyllä se jo hyvä vaan on, nii. Korvatkin on kunnossa, kun on niin huolellisesti pesty. Vähän toisenlaista takapakkia tuli, kun oltiin Vammalassa ja jouduin pitään yön pissapöksyjä, etten merkkaile mummun ja pappan sänkyyn. Se ei ollut hyvä juttu, koska mun pippeli ärtyi siitä sitten. Hirvee määrä pesua ja Bepanthenia, että se tuli kuntoon. Mutta sekään ei mua enää vaivaa. Kevät tulee ja mua ei pysäytä mikään!

Osaan riisua villapaidan ite! Osaatko sä, Ilo??

Ollaan siis hirveesti tässä tehty. Käyty Vammalassa, Huittisissa, lenkillä kurasäässä, ollaan äitin kanssa treenattu ja pidetty bulkkipäivää. Kaikkea tällasta! Kyllä mä voisin enemmänkin nukkua, mutta ei mulle anneta aikaa. Sen sijaan öisin... Arvatkaa, kuinka hyvä poika mä olen? Mä olen alkanut jakamaan mun yöunet niin, että tasan puolet yöstä nukun iskän kainalossa ja toisen puolen äitin kainalossa. Ei tuu sitten kummallekkaan paha mieli! Kyse ei oo siitä, että yrittäisin mitenkään pedata kainalopaikkojani ennen Ilon tuloa...

No, kaikki on täällä hyvin. Pikkusisko kasvaa ja tulee kolmen viikon päästä kotiin. Saa nähdä, koska tänne alkaa ilmestyyn pentuhäkkiä ja vaaleenpunasta nuttua. Niin... Toivottavasti äiti vaan ymmärtää, että mun täytyy saada samaa vauhtia lahjoja, kun Ilokin saa, etten vaan tuu mustasukkaseks.

Tavattiin Ilon kanssa ekaa kertaa... Myöhemmin se tuli läpi tosta portista.