 |
| Leikit iskän kanssa |
Ennen joulua käytiin Huittisissa äitin mummulla ja moikattiin kasvattajaakin. Sen jälkeen äiti sairasti kamalan oksennustaudin ja mä autoin äitiä toipuun. Ette varmaan halua kuulla, mutta kun se ykäs untuvapeitto ympärillä ämpäriin vessassa niin missä muualla mä olisin nukkunut kuin saman untuvapeiton alla. Äitillä oli varmasti parempi olo, kun olin sen vieressä. Yhdessä katottiin televisiota ja nukuttiin.
Lähdettiin aatonaattona äitin töitten jälkeen sunnuntaina Vammalaan. Mentiin mummulaan ja jos olin siihen asti ollut edes jotenkin rauhallisesti kotona niin päätin lopettaa heti, kun päästiin pihaan. Mullakin on joulu vaan kerran vuodessa ja se tarkoittaa sitä, että mun leikkejä eikä etenkään herkkuja rajoita äiti eikä kukaan! Sen tein selväksi heti ensimmäisenä yönä valvottaessani kaikkia juoksemalla ympäri taloa. Jonkun täytyy pitää vahtia, kun Kaapo ja Hilma vaan nukkuapussuttaa! Aatonaattona meillä karvaisilla perheenjäsenillä oli kaikista tärkein vahtihomma: kinkku uunissa. Uskotte varmaan, että vaikka mitkä temput kinkku olis tehnyt niin ilman meidän huomiota, se ei olis karkuun päässyt. Mummu saa vaan kiittää meitä.
No, aattoaamu valkeni ja kaikki oli jostain syystä ihan hirveen väsyneitä, mutta mun energia ei kyllä loppunut. Siinä me sitten Kaapon ja Hilman kanssa osallistuttiin aktiivisesti mummun (ja vähän pappankin?) ruuanlaittoon. Syötiin hirvittävän hyvin massut täyteen jouluruokaa. Vaikka vähän mua harmitti, että tehtiin hirvee työ, että saatiin possu pysyyn uunissa, mutta sitten ei saatu maistaa sitä... Varmaan äitin syytä.
Aattoiltana avattiin ensin lahjat äitin kotona. Sain kyllä melkosen kasan lahjoja. Iskäkin oli vähän katkera, kun sillä oli alle puolet siitä pakettimäärästä, mikä mulla oli. Mut hei, olis ollu kiltti! Sain valtavan luun, paljon herkkuja, monta lelua, Onni-tyynyn ja älypelin.
Sitten mentiin taas syömään iskän kotiin ja siellä sitten kyllä jo
väsähdin. Nukuin näppärästi pöydän alla, että jos jouluruuista siellä
olis vähän heljenny kinkkuakin. Laiha oli tulos, huh... NO! Sain tietty
sielläkin lahjoja, koska olin ollut NIIN kiltti. Sain mummulta ja pappalta älypelin, joka kerrankin oli mulle liian haastava.
 |
| Ensin yritin aika sitkeesti itse... |
 |
| Kunnes turhautuduin! Auta äläkä vaan kuvaa!! |
 |
| Tää oli se, millä pappan sai auttaan mua! Aika kettu mä oon... |
Noh, siinä ne joulunpyhät meni runsain lahjoin ja herkuin. Kaikkeista kivoin oli kuitenkin se, että äiti ja iskä oli mun kanssa koko ajan eikä ne ollut töissä. Heti tapaninpäivän jälkeen tultiin kotiin ja sitten äiti onkin ollut aamusta iltaan töissä. Oon vähän osoittanut mieltäni enkä oikein suostu iskän kanssa lenkkeileen. Aattelen, että jos en pissaa ja kakkaa iskän kanssa, äitin on oltava enemmän mun kanssa. Tiedän kyllä, että kohta äiti on enemmän kotona, mutta kyllä saan vähän kapinoida. En siis lenkkeile iskän kanssa, ni.
Torstaina olin "hoidossa" päivä Koira-Kissaklinikalla. Mulle laitettiin se toinen kortisonipiikki tassuun, katottiin korvat ja annettiin yksivuotisrokotus. Olin siellä sen takia koko päivän, kun äiti ja iskä oli töissä, joten ne ei voinut rauhotuksen jälkeen olla yksin kotona. Menin sinne intoo piukassa enkä edes huomannut, kun äiti lähti pois! Mun tassu on nyt vähän parempi taas. Onnun kyllä vielä, mutta muuten. Höh, olisinpa leikkikunnossa, kun meen tätille hoitoon...
Mutta nyt, MOPSIMAISEN RIEMUKASTA UUTTA VUOTTA TEILLE KAIKILLE! Tää on nyt ensimmäinen uusivuosi kotona ja nyt oon jo huomannut, että en pelkää ollenkaan raketteja. Vielä on neljä ja puoli tuntia tätä vuotta jäljellä!
.JPG)
.JPG)
