Närästyksen selätystä

Heippa karvaiset lukijani!

Nyt on aika kertoa mun jännittävästä viikonlopusta. Perjantaina lähdettiin nimittäin äitin mummulle yökylään. En oo siellä ikinä ennen nukkunut yötäni, joten kyllä mulla siinä alkuun oli vähän tekemistä, että laitoin nurkat kuntoon. Äiti ja iskä sai ainakin nukuttua yönsä hyvin, muista en sitten tiedä... Äitiä ja iskää nyt saan valvottaa kotonakin. No, mulla oli kuitenkin kiva yökyläreissu! Herkkuja, paijauksia ja sylejä oli mulle tarjolla. Pihalla kyllä oli aivan liian kylmä äitille (ite kyllä tarkenen, tällänen oikea lumiukko), että äitin lenkille saaminen oli hiukan hankalaa. 

Sain mummunmummulasta myös nimpparilahjan! Se on kalapehmolelu ja olikin aika miellyttävä lahjus. Se oli just sopivan kokoinen riepoteltava. Äitillä ja iskällä olikin hauskaa, kun tultiin kotiin, niin ensitöikseni kävin retuuttamassa sitä kalaa joka huoneessa. Näytin sille heti, kenen vesille se ollenka ui! Mutta siitä asti ollaan oltu ihan hyvät kaverit.

Matot meni rullalle kalaa kouluttaessa.

Nemo!

Jatkettiin viikonlopun viettoa sitten mummulassa iskän kotona. Olin siellä lauantainakin hoidossa, kun äiti ja iskä oli taas Kaapoa ja Hilmaa paapomassa. En hyväksy sitä, että mä en pääse leikkiin! Äiti pitää vieläkin kiinni siitä typerästä säännöstä, että kaikki epänormaali riehuminen on nyt tassun takia vielä pannassa. Mitä epänormaalia koirien välisessä leikissä muka on! Pääsin sitten sunnuntaina puoleks tunniksi moikkaamaan mun parhaita koiraystäviä ennen kuin lähdettiin Turkuun takaisin. Myönnän kyllä, että vähän sen jälkeen onnuin... Ei se liukkailla lattioilla riehuminen vielä ole mua varten.

Parempaan suuntaan kuitenkin koko ajan, hitaasti mutta varmasti parannutaan. Keväällä aion olla jo ihan iskussa, kun maantiet aukeaa ja lenkkipolut sulaa! Ha!

Mä aika kivassa paikassa... Juuston lähellä.

Tällä viikolla mulla on ollut vähän kummalliset ajat. Äiti tyhjensi mun herkkulaatikosta käytännössä kaiken pois, koska en voi närästyksen takia enää syödä kaikkea. Esimerkiksi sellasen herkkunappulat, jotka on käytännössä pelkkää viljaa, meni pois. Ei ne muutenkaan tietysti ole parhaita mahdollisia, mutta ihan hirveen hyviä kuitenkin. Sen lisäks lähti pihvitikkua ynnä muuta, mikä ei ole sataprosenttista lihaa. Myös ne nahkaluut lähti ja tästä lähtien syön vain aitoja luita (esim. ne lehmän sääriluut). Surullinen hetki se kyllä oli. Mietin, että kuka niistä nyt saa nauttia. 

Heippahei!

No, kyllä mun kyyneleet siinä vaiheessa pyyhkiyty, kun äiti ja iskä tuli ostoksilta kotiin. Iskällä oli mun ruokasäkki, mutta äitillä oli jotain herkumpaa. Ne oli käynyt Kuralan Eläinasemalla. Nyt saan maistaa muun muassa Planet Petin herkkuja (100% lihaa, ilmakuivattua kanaa jne.), kuivattuja lihapullia, perunatärkkelyksestä tehtyjä luita ja broilerin sydäntä. Toivottavasti nämä viimeisetkin närästysoireet katoaisi ja pysyisi poissa näillä herkuilla, hehe... Onneks närästys alkaa olla jo selätetty juttu.

Tuliaiset.

Neu-herkkuruuat ja broitsun sydämet.

Nyt me kokeillaan näitä aina yksitellen, jotta tietää, mikä sitä närästystä mahdollisesti aiheuttaa. Vähän surku tällaselle koiralle, joka söis kaiken heti nyt. Äiti on tollanen säännöstelijä, mutta se voi johtua vähän siitäkin, että oon taas pulskistunut. Nyt on vähän dieettiä, että pääsee kesäkuntoon. Tänään painoin 9,8kg ja se "sovittu" painohan on se noin 9,3kg. 

Ai niin! Sain myös kongin. Vielä ei olla testattu, joten siitä lisää myöhemmin. Tähän mennessä oon saanut maistaa perunatärkkelysluuta ja söin sitä ihan suu vaahdossa. Oli hyvää. 

Hyvää viikonloppua kaikille!