Kerron teille nyt vähän mun torstaisesta fysioterapiakäynnistä. Nyt on vähän tylsää, kun mulla ei oikein ole teille kuvia näytettäväksi. Iskä kuvasi vaan kännykällä niin voitte arvata iskän kuvaustaidot! No, videotakin olisi mun vesiaskelista ollut, mutta en vaan ymmärrä, miten sen sais tänne blogiin.
Torstaina siis iltapäivällä suunnattiin äitin ja iskän kanssa Koira-Kissaklinikalle. Fysioterapeutti kävi ensin mun lihakset läpi eikä ollut mitään huomautettavaa. Sen jälkeen pääsin vesialtaaseen. Ensin en ihan muistanut, että mikä juttu se oli ja olin vähän ihmeissäni. Äkkiä kuitenkin muistin, että kävelen vaan eteenpäin maton mukana.
Mutta sitten nousi vesi enkä mä taas tiennyt, mitä olisin tehnyt. Juoksin sitten vaan pirusti kohti äitiä enkä siltikään päässyt syliin asti. Fysioterapeutin mielestä kävelin tosi hyvin vedessä. Mun liike oikenee heti. Kävelin yhdeksän minuuttia nyt alkuun. Ensi kerralla vähän enemmän taas.
En muistanut, kuinka hauskaa se vesiallasterapia olikaan. Nyt saan käydä siellä vielä neljästi ja äiti todella toivoo, että siitä on hyötyä. Vesiterapian lisäksi sain siis sitä tens-hoitoa eli sähköimpulsseja. Fysioterapeutilla oli hyvä ajatus, että väsyttää mut vesijuoksussa niin tääkin vekkuli olis rauhallisesti tens-lappujen kanssa. No, kyllä te mut tunnette! Fysioterapeutti oli tietysti väärässä. Mä en ollut mitenkään rauhallinen, mutta laput saatiin paikoilleen ja aina hetken maltoin istua. Kyllähän se hieromiselta tuntui...
Yllä olevassa kuvassa on se hetki, kun olin paikoillani. Ilmeestä huomaatte, että tyytyväinen en ollut. Mieluummin olisin ollut vapaana. Arvatkaapa, kuinka paljon oli koirahajuja huoneessa niin pakkohan niitä olis tutkia!
Hmm, nyt on otettu taas askel kohti tervettä jalkaa. Mun astuminen paranee päivä päivältä ja nilkutan enää nimeksi rasituksenkaan jälkeen. Äiti pitää sormet ristissä, että ei tuu mitään takapakkia. Mulla olis kovasti menohaluja, joita nyt rajoittaa nää lämpimätkin. Kaikki mopsin tuntevat tietää, mitä +25 astetta tekee meille lenkillä. Ollaan tietysti käyty sitten aikasin aamulla ja myöhään illalla. Kesäkuumia odotellessa... Hehe.
Mikä ilme, en kestä :D
VastaaPoistaMauski odottelee leikkikaveria! Jos teillä ois Onni tassuineen kunnos ja meillä minä en olis koko ajan sairaana ni voitais jopa sopia jotain.
Nyt pitäis onneksi (koiran kannalta) vähän viiletäkin! :)
Joo, Onnilla on nyt riehuntalupa, vaikka tassu ei vielä ihan kunnos. Mutta lääkäri antoi luvan leikkiä omankokoisten kanssa, eli olis huippuidea pistää mopsipojat leikkimään :) Sovitaan joku päivä vaan!
VastaaPoistaMiten Onnin hengitys? Candis kävi 16.05 hengitystieleikkauksessa
VastaaPoistaViikissä. Laajennettiin ahtaat sieraimet, poistettiin nielusta 2 limapussia(?) ja lyhennettiin pehmyt kudosta kitalaessa. Oli kahden eläinlääkärin suositus. nyt se on toipunut hyvin, ei kuorsaa enää. Tramalin anto (1/6 osa ) oli kamalaa. Onnistuu sekapullan päällä peitettynä voilla ja juustolla. Pure pala irti Onnin nähden ja anna se suustasi. Meillä onnisrui, muuten lensi vaahto suusta. Leikkaus helpottaa koiran oloa helteellä ja lisää elinikää. Terv. Candis
Heippa!
PoistaOnnilla ei kyllä hengityksessä oo mitään kummallista mun mielestä. Ei rohise rasituksestakaan. Lämpimällä lenkkeilyä tietty vältetään, että aamulla ja illalla mieluummin. En usko, että Onnilla on ainakaan nyt ajankohtasta leikellä hengityksen takia. Hyvä juttu, että Candiksella on mennyt leikkaus ja toipuminen hyvin! Kertokaa, kuinka vaikuttaa jatkossakin :)
Onnilla menee Tramal nesteenä, koska tabletista ei saa niin pientä murua, kun tarvis. Sen antamista on yritetty kaikin keinoin, mutta kai se voimakas haju vaan pistää herkummastakin ruuasta. Vaahtoo tulee myös Onnilta, jos tippakin maistuu suussa. Sen jälkeen se karttaa meitä molempia pitkän aikaa epäluulosena... :D
Ihana blogi! Oon alkanu haaveilla omasta mopsista ja tänään pääsin ensimmäistä kertaa silittelemään jonku ohikulkijaraukan koiraa ja siinä samalla kysymään sairauksista ja muusta tärkeästä. Oli pakko alkaa ettiä mopsikuvia netistä ja lutustella niitä.
VastaaPoistaJa nauroin tuota viimeistä kuvaa ihan ikuisuuden :D
Kiitos ja kiva, että löysit ties tänne :) Mopsit on kyllä hurmaavia, vaikka ei Onninkaan elämä ihan ilman mutkia oo mennyt vaan tassuvaivaa paranneltu kohta vuosi. Mutta valloittavia otuksia joka tapauksessa ja luonnetta löytyy!
Poista