Toisen kerran syntymäpäiväsankari!

Nyt on tullut se päivä, kun me mun sisarusten kanssa täytettiin kaksi vuotta. Harmi, että meidän äiti-Pimu ei ole sitä näkemässä, mutta onhan se siellä taivaan koiratarhassa katsomassa meidän perään. <3

Tässä on viralliset kaksivuotiskuvat:  

Totuus kuvien takaa...

 Mun syntymäpäivä meni niin, että äiti ja iskä heräsi aamuviideltä. Syy ei ollut mun syntymäpäiväkakku ja aamupala sänkyyn vaan töihin lähtö. Mä ajattelin, että mun syntymäpäivän kunniaksi viettäisiin pitkä aamu ja köllittäisiin ensin untuvapeiton alla ja sitten sohvalla katsellen Salkkareita. No, ymmärrän, että äitin ja iskän täytyy tehdä töitä, että mun luksuselämä voisi jatkua.

Välikevennyksenä mun lempileikki: Etsi Onni!

Löytys!

Äiti tuli sitten neljän jälkeen iltapäivällä ja mentiin juoksujalkaa autoon. Ihmettelin, että mihin me mennään, mutta me mentiin hakeen iskä töistä ja mentiin Kuralan Eläinasemalle! Sain valita syntymäpäivälahjan. Kukaan ei ylläty, että innostuin eniten porolelusta, vaikka eihän se mun omalle vanhalle porolle vertoja vedä ikinä! Lisäksi sain poroherkkuja pussillisen.

Sitten on se nolo juttu, mistä en syntymäpäivänä haluaisi puhua... Äiti osti mulle myös uroksen pöksyt, koska merkkailen mummulla. Nyt mulle laitetaan housut jalkaan, etten voi tarhia mummun ja pappan sänkyä enää. Tyhmiä ovat, kun luulevat, että mä niitä jalassa pitäisin... No, tulipa äitin rahansa tuhlattua. Jotain hyvää on se, että ne on samaa sarjaa mun valjaiden ja hihnan kanssa.

Alla vielä kuva palauttamassa mieliin, kuinka pienestä sitä on tähän maailmaan ponnistettu. Kuvassa oon mun äärimmäisen rakkana porolelun sylissä yhden päivän ikäisenä. Äitillä tuli jo tippa linssiin tätä kuvaa katsellessa... Porokin on niin puhtaan valkoinen.