Hulvaton viikonloppu

Oi voi, kyllä oon saanut taas kestitä ja hurmata loppuviikon aikana! Torstaina äitille ja iskälle tuli vieraita ja ne vietti peli-iltaa. Olivat valinnut sellasen pelin, jota koirat ei kuulemma voi pelata. En niitä sitten ihan helpolla päästänyt, etenkään äitiä. Näytin taas mallia, kuinka mun oma peli nimeltä Sukkien saalistus oikein toimii. Äiti oli tavalliseen tapaansa niin tyhmä, että ei ymmärtänyt sääntöjä vaikka kuinka yritin opettaa. Tarkoitushan on siis kokeilla äiti kestävyyttä ja hermoja, mutta äiti on tosi huono. Surkeita aikoja kestää mua roikkumassa sen sukissa. Mutta vieraat oli kyllä kivoja leikittäjiä, kattokaa vaikka, kuinka korkeella kävin:

Eikä ees sattunut, että turhaan äiti kiljuit taas!

Autoin tässä vähän äitiä laittaan petivaatteita... Taas toruja.

Perjantaina tehtiin taas äitin ja iskän kanssa retki keskustaan. Siellä on hirveä meteli ja hulina, mutta en pelkää siellä ollenkaan. Mentiin taas sinne eläinlääkäriin, koska perjantaina täytin 12 viikkoa. Se ikävä kyllä tarkoitti sitä, että mua piikitettiin, juu! Sain ihka ensimmäisen rokotuksen enkä edes huomannut sitä. Niin hyvin mua huijattiin karkeilla! Äitin ylpeys oli taas sanoin kuvaamatonta ja se hehkutti mua taas kaikille. Ihan tässä posket hehkuu karvojen alla.

Tässä oon mun ekan rokotuksen jälkeen reipaana.

 Kun päästiin rokotuksesta kotiin niin mun kummitäti tuli meille! Se leikki mun kanssa täällä tosi pitkään ja oonkin ihan ihastunut siihen. Sen ääni on sellainen koiraääni, että ihan äiti aina unohtuu siinä!

Tässä me syödään kummitätin kanssa yhdessä luuta.

Lauantaina mua taas odotti yllätyksiä, kun yhtäkkiä mun täti ja sen kaveri tuli kylään Vammalasta! Ne tuli ihan vaan mua katsomaan ja oli tässä koko päivän mun leikkikavereina. Sain tätiltä tietysti myös tuliaisia: sellainen superjännän neliöluun tms. ja hauskan narulelun (joka osoittautui erittäin hyödylliseksi, kun haluan siirrellä häkkiäni vetämällä).

Iltapäivällä, kun äiti oli tyttöjen kanssa ostoksilla, sain taas ihan uuden vieraan. Iskän kaveri tuli meille yökylään ja haettiin se iskän kanssa linja-autoasemalta. Oon nyt todennut, että oli tyttö tai poika niin sulatan kaikkien sydämen. Oon kovasti yrittänyt olla vaatimaton Onni, mutta vähän siitä on tehty vaikeeta.

Lauantai-iltana, kun täti ja sen kaveri oli lähtenyt kotiin, ihmettelin, kun äiti herätti mut ja vei autoon. Se jutteli, että meidän täytyy lähtee evakkoon, että pojat saa pitää hauskaa keskenään. Vähän loukkaannuin, kun omasta mielestäni mäkin oon poika. Jouduin nyt kuitenkin tyttöseuraan (tai oikeastaan pääsin)! Mentiin mun kummitätille illaksi evakkoon ja se oli ihan uusi paikka mulle. Muuten se oli ihan kiva, mutta en ymmärrä, miksi mun kummitäti pitää kahta mun näköistä koiraa sellasten lasien takana piilossa. Yritin niitä sitten komentaa ja kannustaa, että tulis sieltä pois, mutta ei ne lainkaan totellu. Äiti luuli, että uskoisin, kun se sanoo, että se on mun kuva niissä peileissä. En oo noin helppo höynäytettävä!

Siellä se toinen on kiilusilmineen!

Kummitätin sängylle kyllä pääsin leikkiin...

Niin tosiaan! Oon nyt päässyt oleen mummun ja pappan sekä kummitätin sängyssä, mutta äitin ja iskän sängyssä oon vaan ihan nopeesti saanut käydä. Äiti varjelee sen typeriä untuvapeittoja pissalta. Peitotkin menee sen vauvan ohitse... Aika myöhään yöllä tultiin sitten kummitätiltä kotiin ja tipahdin heti maaten omaan petiin. Lepäsin kyllä jonkun verran jo kummitätillä, kun en päivän aikana ehtinyt kaikilta vierailtani.

Kummitätin lattialla

Tän päivän oon sitten ottanut ehkä vähän rauhallisemmin, ainakin sen jälkeen, kun iskän kaveri lähti. En kyllä jaksa, jos joka viikonloppu mun täytyy olla kauheen vieraanvaranen. Oon niin vähän saanut pureskella varpaita. Äiti kertoi, että ensi viikonloppuna mennään ehkä mummolaan niin ei siitäkään helppoa tule, kun täytyy sitä Hilmaa taas opettaa leikkikaveriksi!

Tänään hyppäsin vahingossa ensimmäistä kertaa sohvalle ja suoraan äitin syliin! Melkosen kenguruloikan tein, mutta en jostain syystä osannut sitä enää uudelleen vaikka kuinka kovasti yritin pompata... Kyllä tässä taas uni maittaa sohvalla (kun iskän ja äitin tortillasipsit tuoksuu nenässä). Ensi viikon kommelluksia odotellessa!

Miks äitiä nauratti mun istuma-asento?