Kurjia uutisia, sillä mä oon alkanut tosiaan ontuun mun toista etutassua. Äiti soitti eläinlääkäriin ja ne määräsi mut viikon lepolomalle eli vaan pissatuslenkkejä saan tehdä. En sen takia päässyt tänään edes kouluun ja oltiin äitin kanssa yhdessä ihan harmistuneita! Kiva opettaja kuitenkin sanoi, että voidaan osallistua johonkin toiseen kurssiin, kun niitä asioita käydään. Ne oli kai aika tärkeitä. Toivottavasti mun tassu nyt paranee viikossa, että pääsen kanssa sinne kouluun.
Ihan hirveästi en ole mun tassun parantumista auttanut vaan oon mopsihepuloinut ja hyppinyt sohvalle entiseen malliin. Äiti vähän aikaa luulikin, että vallan huijaan sitä, mutta kyllä mun oikeasti täytyy välillä ontua. Varsinkin, kun herään. Toivottavasti ei ole venähdystä vakavampaa, että äiti lopettais pian ton mun hyppyjen kontrolloinnin.
Tänään tosin kävi Onnilla onni, kun äiti keksi antaa mulle mummun tuoman puruluun, että oon hetken paikallani. No, olin mä sen makupalan verran...
Arvatkaas, ketkä meillä kävi lauantaina! Juu, mummu ja pappa! Ne lähti täältä Turusta aurinkoon kärvisteleen Turkkiin. Ei tällänen pieni haukku kyllä yhtään tiedä, missä sellainen maa on. Onkohan siellä edes koiria? Ennen kun mummu ja pappa tuli, laitettiin meijän piha kuntoon, kun äiti halusi siistiä sen ennen sen vanhempien tuloa... Hehe. Ei vaiten, täällä oli pihatalkoot niin me laitettiin meijän patio kesäkuntoon myös!
Mummu ja pappa toi mulle noita Tubos-herkkuja, joita en ole ennen saanut. Oli melko tavalla hyviä, juu! Sain muitakin herkkuja, mutta ne oli mulle jo vanhoja tuttuja. Mummu on kyllä sellanen herkuttaja! Mitähän turkkilaista herkkua lainkaan saan tuliaisiks...
Mummu tietysti halusi mut saattaan niitä lentokentälle ja pääsinkin ekaa kertaa pappan auton kyytiin. Oonkin miettinyt aina, että minkälainen se Kaapon ja Hilman menopeli on! Ja kyllähän se oli aika paljon kivempi kuin iskän menopeli... Ainoo kurja juttu oli, että olin TAKALUUKUSSA enkä koko aikaa nähnyt ihmisiä siellä autossa. Mä en kuitenkaan turhia hötkyillyt vaan istuksin siellä reippaasti, kun ajeltiin. Näytin surunaamaa, kun mummu ja pappa hyvästeli mut viikoksi, mutta surunaama ei tehonnut. Ne lähti kuitenkin!
PS. Näin tänään ekaa kertaa mun pikkusiskon kuvan sitten kennelistä lähdön! Kasvattaja lähetti mulle... tai äitille, mutta kaikki, mikä on äitin, kuuluu myös mulle. Oli meinaan Wilma-sisko melkosen nätti, ihan kuin meidän äitihaukku. Koskahan me ollenkaan päästään leikkiin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onni kiittää kommentistasi!