Tänään on mun ja mun sisarusten viisikuukautispäivä. Ollaan jo niin isoja, että kuukauden päästä ollaan puolivuotiaita. Mäkin rikoin jo viime viikolla kuuden kilon rajan ja kolkuttelen kohta Hilman painoa. Ei varmaan tyttöjen painoja sais tollain vihjailevastikan sanoa...
Mulla on ollut ihan hirveesti koirien kiireitä (nukkumista, syömistä, leikkimistä, äitin ja iskän puremista...), että en ole ehtinyt päivittään mun kuulumisia teille. Onhan tässä vaikka mitä tapahtunutkin, mutta ennen kuin menen ja kerron teille mun hurjasta viikonlopusta niin laitan kuvia viime viikolla.
 |
| Aamuväsy |
 |
| Mun on aina pakko saada ulkona istua sylissä! Tietty! |
 |
| Äitin vaavi olen! |
 |
| Ton jälkeen sohva oli sellasessa kunnossa, että äiti kiros Tuboksen maanrakoon.... Outo. |
Siis lauantaina olikin menoa pienen pojan päälle, kun ensin siivottiin ihan hullua kyytiä äitin kanssa (tai mä sen kovemman työn taas tein) enkä yhtään ymmärtänyt miks. No, kohta tulikin mun iskän siskontyttö leikittään mua. Ei olla pitkään aikaan nähty enkä välttämättä muistuttanut mun ihanuudesta ihan parhaalla tavalla, koska purin ja riehuin aika paljon.
Mutta sitten se syy, miksi me äitin kanssa puunattiin ja leivottiin ja koristeltiin kakkuakin, oli se, että mun pappa täytti pyöreitä vuosia (en ehkä uskalla sanoa täällä kuinka pyöreitä, ettei pappa suutu... sanotaanko nyt vaikka 30v!). Sen oikea syntymäpäivä oli kyllä jo viikolla, mutta kun ne oli siellä aurinkolomalla kärvistelemässä ja tulivat lauantaina vasta takaisin. Yllätettiin ne ja mun täti ja kummisetä ja Kaapo ja Hilmakin tuli tänne Turkuun niitä vastaan! Ne ei sitten yhtään tiennyt, että me oltiin niitä kaikki täällä odotettu.
Äiti odotti ihan hirveesti Kaapon ja Hilman näkemistä, kun se ei oo nähnyt niitä sitten pääsiäisen. Mäkin odotin aika paljon niitä ja laitoinkin sitten heti hyrskyn myrskyn, kun näin ne!
Kaapo väsähti aika pian mun puuhiin, ei isot miehet kestä tällasia vikuripäitä aina. Mutta Hilmaa sainkin kiusata!
 |
| Yritin ahdistaa Hilman nurkasta läpi! Ei menny! |
Illalla ja aamulla olinkin sitten ihan kamala, vaikka itse sanonkin. Äitinkin meni oikein hermo muhun, kun juoksin puremassa vuorotellen kaikkia. Mutta yritän tässä oppia, kunhan mua vaan jämäkästi komennetaan ja kerrotaan, kun teen väärin. Se nyt ei lainkaan tarkoita sitä, että aina välittäisin siitä, että tiedän tekeväni väärin... Oonhan pentu, hei!
 |
| Hyökättiin Hilman kanssa kummisedän niskaan! |
 |
| Tässä yritin kaivaa pappaa peiton alta esiin... jotta voisin purra sitä! |
Äitiä niin nauratti, että se halus laittaa Kaapon ja Hilman syömätavoista kuvat! Mä hotkin, Hilma pirrastaa ja Kaapo syö kädestä, heheh. Aika mopsei vaan ollaan!
 |
| Tädin opettamat pahat tavat... |
 |
| Kaapo-vaari |
Viime arkitottis jäi väliin, joten tällä viikolla onkin oikein kahteen otteeseen. Äitillä oli maanantaina aika huono päivä ja se meinas jo lopettaa mun viemisen koko kouluun. Eikä kyse ollut siitä, ettäkö mä olisin ollut huono vaan äiti on! Tai siis omasta mielestään se ei osaa kouluttaa mua, mutta mikä hätä sillä on. Lahjattomat treenaa hei! Emmä mitään koulua tarvi! Meen sinne taas torstaina ja maanantaina, äitihän ei luovuta...
Näihin kuviin ja tunnelmiin, kiitos! Nyt jään odotteleen mun viisikuukautislahjaa...
 |
| Auringonpalvoja |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onni kiittää kommentistasi!