maanantai 17. joulukuuta 2012

Iso poika!



Nyt on synttärit juhlittu ja jos mun synttäripäivä tulee aina oleen tollanen niin täytän vuosia ainakin kuukauden välein tästä lähtien! Sain ihan hirveästi lahjoja ja herkkuja, mutta kaikista onnellisin olin siitä, että mun ei tarvinnut olla lainkaan yksin. Sen sijaan mun seurana oli hirveästi kivoja ihmisiä, joita ei yhtään haittaa, vaikka välillä vähän purasen tai muuten kiusaan niitä. Vietettiin ihan oikeat yksivuotissynttärit lettukestein (äiti, missä on mun lettu?).

Aamu alkoi niin, että yritin esittää, että en tiedä, mikä päivä lainkaan oli. Nukuin pitkään (ensimmäinen virhe, en koskaan nuku pitkään) kiusaamatta äitiä ja iskää. En vaatinut lainkaan huomiota vaan ihan vain kellahdin selälleni äitin tyynylle ja olin tyytyväinen. Sitten kyllä innostuin enemmän, kun näin, mitä keittiön pöydällä oli... LAHJOJA.

Sain ensin vain yhden lahjan ja hirveen voimakkaasti se haisi mun lempikarkeille... Löin sitten tassuni ja pääni siitä läpi ja löysin punaisen ruokakipon sisältäen karkkia. Juu, joulukipoksi! Sitten meni tosi kauan, kun sain seuraavaa lahjaa. Kävin vähän hermostuneeksikin. Sillä välin kuitenkin poseerasin erittäin tyylikkäänä rusetti kaulassa äitille. Äiti oli musta tietysti aivan tosi ylpeä. 
Mun kummitäti tuli tietysti myös synttärivierailulle ja sillä vasta lahja olikin! Iso Angry Birds - possu! Mä kyllä äitiä katoin vähän sillain, että oliko sulla nyt oma possu ojassa tässä jutussa... Äiti on ABpossu-fani. Hmmm. No, musta se oli kuitenkin aika hauska leikkikalu lörppökorvineen. En pelännytkään sitä lainkaan, vaikka se on mua isompi. No, possut yleensä on.
Tätiltä sain lelupallon lahjaksi. Se on onneksi sellanen pallo, josta saan kiinnikin. Ei liian täysi pallo siis. Lisäksi oli tietty herkkuja. Täti on ihan hirveen hyvä herkkujen ostelija, kun siltä saa sellasia oikeita koiran herkkuja. Aitoa kanaa ja sillain. NAM! Kummisetältä ja sen tyttöystävältä sain myös herkkuja. Suklaahotdogin! Huh, se oli niin täyttävä, etten saanut sitä vielä kokonaan syödä. Pussissa oli myös makkarapötköä, jota en vielä päässyt maistamaan. Sain niin kovasti herkkuja myös äitiltä ja iskältä, että kyllä sitä on jo 2-vuotissynttärit ennen kuin kaikki on syöty! Ei haittaa! Hirveän nöyrästi ja nuolaisujen kera kiitän kaikkia lahjoista! Kyllä mä teille letut paistan enskin kerralla, vaikka ette yhtään jättänytkään mulle. Pus!

Äitiltä ja iskältä ahneen koiran kippo (MIKS MULLE) ja jouluksi kippo.

Mä ja mun lelulahjat. Tätiltä pallo, äitiltä ja iskältä pehmokoira ja kummitätiltä possu.
Kyllä näillä herkuilla ahneen koiran närästys selätetään...
 Niin vietettiin mun yksivuotispäivää täällä Turussa ja toivottavasti kaikkien sisarusten päivät oli maukkaita, seurallisia, leikkirikkaita ja ihania. Me jatketaan jännäämistä, sillä illalla on taas tassulääkäri... Ollaan aika varmoja, että toinen kortisoni on ajankohtainen, sillä aika paljon onnun vielä. Mutta pakko sanoa, että ikinä en näin rauhallisena ole ollut kahta viikkoa, että jo alkaa riittään!


Tässä vielä poseerauskooste:












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onni kiittää kommentistasi!