Joulutonttu

Noniin, nyt taas joulutonttuilun kiireiltä ehdin rupattelemaan teille. Ollaan äitin kanssa päätetty, että me tapellaan pikkutassuin ne kuvat tänne vaikka väkisin. Että täällä blogien maailmassa mä vaan oon ja pysyn!

 

Nyt viime ajat ollaan aika paljon vietetty äitin kanssa hoitaen tonttujen velvollisuuksia. Äiti on se tonttu ja mä oon se joulutonttu. Ollaan tehty joulusiivous, paketoitu ja tehty joululahjoja sekä koristeltu jouluvaloilla ja koristeilla meidän koti. Mäkin sain jouluisen ruoka-alustan. 

Oon myös herkutellut mun joulukalenterilla, mikä on kyllä kaikkien koirien kalentereista maukkain! Oon saanut rengasluun, hirvitikun, tossuluun ja tänään sain jotain ihan uutta! Nimittäin amerikkalaisen jalkapallon. Nyt on jännä loppuilta tiedossa, toi on mun uusi lemppari.

Jännitetään äitin ja iskän kanssa maanantaina, kun on taas eläinlääkärin aika. Äitin maallikkotulkinta on äitille tyypillisesti hysteerinen. Välillä astun ihan normaalisti ja välillä taas onnun. Mutta en ole leikkauksen jälkeen tosiaan normaalisti vielä astunut, että onhan tää edistystä. Äitillä ja iskällä on ollut kyllä niin paljon haastetta mun kanssa. En nimittäin ole ollut enkä aio olla erityisen rauhallinen... Testailen vähän äitin ja iskän hermoja. Maanantaita odotellessa. Toivottavasti ei tarvita toista kortisonipiikkiä.

Sain mummulasta joulukortin! Onneks sen voi syödä...

Nukun enää neljä yötä ja oon jo yksivuotias. Oon vähän ja aika paljonkin ollut pahoillani äitille, kun en oo saanut mitään lahjuksia viime aikoina. Ei se mun mielestä mee niin, että jos on synttärit ja joulu, niin se on arkilahjoista pois? Vai meneekö?