Rentoutumista

Voi viikonloppu... Äiti ja iskä lähti kylpylään kylpemään ja kummitäti tuli tänne kotiin mun kans viettään viikonloppua. Meillä oli hirveen rentouttava viikonloppu kyllä. Me levättiin ja kateltiin telkkaria. Täytyi tietysti lenkkeillä siinä kurjassa kelissä. Äitillä ja iskällä oli varmaan hirveen kurjaa ja inhottavaa. Kylpylä, spa-hoidot ja hyvä ruoka ei tunnu miltään ilman mun märkiä pusuja ja iloisia leikkejä!

Sain Sokoksen Onni-oravan tuliaisiks!

Tuliaiseks sain tosiaan ton Onni-oravan ja siitä on nyt tullut mulle tosi rakas ystävä. Harmi vaan, että purin sen heti rikki. Oon sellanen raju rakastaja, heh. No, nyt se on Poron ja Angry birdin rinnalla aina mun kaverina yöunilla.

No, nyt ollaan sitten aika lähellä sitä päivää, että Ilo tulee kotiin. Mä en kestä, kun äiti koko ajan puhuu mulle, että "te sitä... te tätä...". Siis se ei ymmärrä, että mitään MEitä ei vielä ole eikä tuuka! Mä oon ONNI ja Ilo on sit vaan Ilo. Nyt äiti ja iskä kävi ostamassa Ilolle pentuhäkin, jossa se saa mun puolesta olla vaikka aina! Sitten ostivat pentupannan ja -hihnan. Lelujakin tietysti.

Mutta äiti kyllä on ihan pöpi. Viime yönä se näki painajaista siitä, että oltiin jo Huittisissa hakemassa Iloa kotiin, kun se muisti, ettei oltu otettu Ilon pinkkiä peittoa mukaan.  Sitten äiti heräsi ja oli hirveen huojentunut, kun se ymmärsi, että se on vaan pahaa unta. Nyt äiti vei sen peiton keittiön pöydälle, josta se varmasti muistaa sen perjantaina ottaa... Huhhuh.

No, me jatketaan täällä Ilon odottamista... Tai siis äiti jatkaa, iskä murehtii ja mä yritän unohtaa, että mun ainoana lapsena olon päivät alkaa olla luetut. Toivottavasti me vielä Ilon tulonkin jälkeen jatketaan meijän yhteistä leipomisharrastusta äitin kanssa. Meijän työnjako on sellanen, että äiti leipoo ja mä häiritsen parhaani mukaan.