Tänään oli äitin ja iskän ilon päivä. Lauantain kunniaks nukuin vallan sikeästi aina yhdeksään asti aamulla. Eilen illalla nukahdin vieläpä mun isoon petiin, jonka äiti osti, koska se mätsäs meidän sohvaan. Hitsin sisustusintoilija! Aluksi vähän arastelin sitä petiä, kun se oli mulle niin suuri, mutta eilen illalla sitten tein sen kanssa vähän tuttavuutta, selätin sen ja nukuin siinä tyytyväisesti koko illan. Iskä siirsi mut sitten taas häkin pieneen pentupetiin sydänviltille. Kyllä se on vieläkin mun lempipaikka. Poron kainalossa.
Tänään äiti tuli jumpasta kotiin ja sillä oli vihdoinkin mun kakskuukautislahja! Oonkin odottanut sitä aina torstaista asti. Ensin äiti selitteli, että kun se on käynyt niin vähän kaupassa itse, että se ei ollu ehtinyt hankkiin sitä lahjaa. Katoin äitiä silleen loukkaantuneesti ja sitten se myönsi, että se oli keskiviikkona ihan unohtanut mun tuikitärkeen merkkipäivän. Ensi kuussa on sitten parempi muistaa ajallaan. Otin kyllä lelun sitten heti innolla vastaan:
 |
| Äitistä on kivaa sanoo aina kvaak kvaak! |
Nyt meenkin tästä äitin syliin nukkuun siks aikaa että meidän vieraat saapuu! Huh, taas täytyy skarpata!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Onni kiittää kommentistasi!