lauantai 4. helmikuuta 2012

Lähtölaskenta

Hauhau! Nyt on tän pikkuhaukun elämässä iso käännekohta aika lähellä. Tänään äiti kertoi, että enää sunnuntai, maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai ennen kun perjantaina äiti ja iskä sitten tulee hakeen mut kotiin sinne Turkuun. Siellä on kai kaikki jo mua varten valmiina. Ja äitiä jännittää. Iskä oli laittanut mun oman naulakonkin jo eteiseen. Siinä odottaa mun tavaroita. Siitäkin on äitin tuntien tietty valokuva.


Osasin jo vähän äitiä ja iskää odottaa tänään kylään tänne Huittisiin, kun viikko oli taas menny siitä, kun ne viimeks kävi. Olin heti ovella vastassa pussailemassa niitä! Äiti tietty luulee, että odotin niitä hirveesti, mutta oon innoissani kaikista halailijoista. Niillä oli mukana myös mun kummitäti. En oo kyllä sen lempipentu, se tykkää ennemmän tosta mun siskosta, Blondista. Se on niin iso. Äiti kyllä tykkää, kun mä oon ite niin kompakti ja eloisa ja vikkelä ja kenguru. Joo, teen aika loikkia! Oonkin ajatellut, että musta tulee sellanen harrastajakoira.

Ne tuli tänään taas just ruoka-aikaan ja äitiä nauratti ihan hirveesti se, miten mopseja me jo ollaan! Meijän kasvattajalla on ruokakutsulle oma ääni ja se saa meijät ihan hulluiks. Tietty, kun tiedetään, että ruokaa tulee. Sitten hirveesti hotkien syödään ja tapellaan toisten annoksista. Se sit kuulemma on niin hauskaa!

Siellä sitä ruokaa on!

Herttanen viisikko ollaan!
Äiti oli ihan hirveen ilonen jälleennäkemisestä ja iskäkin varmaan melkein suuttu, kun äiti ei meinannu ollenkaan päästää mua sen syliin. Olin niin tyytyväisenä äiskän sylkyssä kiemuralla.


Oon kyllä vähän mustasukkanen. Kun äitillä ja iskällä on joku muu pentu tai meijän äitihaukku tai Lyyli sylissä niin mun täytyy heti mennä pureen niitten varpaita tai kiivetä syliin. Sitten kun meen täältä Turkuun niin mun ei tarvi olla mustasukkanen mistään. Äiti ja iskä saa keskenään olla mustasukkasia toisilleen musta! Iskä oli jo sanonu, että äitiltä ei riitä enää ollenkaan huomioo sille sitten, kun oon siellä ja äiti keskittyy vaan muhun. Vähän tyhmä iskä, jos se luuli jotain muuta! Oon äitin silmätikku.

Iskä, Lyyli ja mä!

Siin ollaan veljekset äiskän sylissä!
Tällä viikolla meistä tuli muuten ihan virallisia koiria eli meille laitettiin sirut. Äitille ja iskälle kerrottiin, että olin pitänyt ihan hirveen metelin, kun mulle laitettiin sitä sirua. Olisin toivonut, että ei ne saa tietää. Oon vähän mammanpoika! Nyt meidän pentue löytyy myös KoiraNetistä. Äiti jo opettelee ulkoo mun rekisterinumeroa. Tällä viikolla äiti myös vakuutti mut, vaikka toivon kyllä, että turhaan. En haluu mitään sairastella tai loukkaantua, kun se aina hidastaa menoo. En haluu jättää mitään näkemättä!

Huhhuh, on kuulkaa paljon kaikkea kennelelämää takana ja nyt kyllä pientä haukkua jännittää, mitä on tulossa. En tiedä yhtään millanen se koti on, minne muutan. Kerron siitä sitten heti mun ekana kotiviikonloppuna. ELI ENSI VIIKONLOPPUNA. Voi ei, toivottavasti nään usein mun kaikkia sisaruksia ja äitihaukkua ja leikkitätiä.

Loppuun vielä monta kuvapiristystä!

Valppaana tässä odotin ruokaa

Oon tän kehän kohta syöny! Onneks Turussa odottaa uusi!

Äiskän sylissä ollaan kaikin

EI mun kasvattaja suostunu poseeraan mun kanssa. Äiti sanoo, että oon söpö tässä.

HEHE! Tässä esimerkkiä, kuinka mun peto sisko leikkii Lyylin kans!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onni kiittää kommentistasi!