perjantai 17. helmikuuta 2012

Rasavilli rakas

Just pääsin eilen kertoon, millanen ihmisen mieli oon. Päätin kumminkin loppupäivänä laittaa ihan ranttaliks ja kyllä oli äitillä pää pyörällä ja hermot kireellä vähän aikaa, kun en suostunut tekeen mitään muuta kuin syömään sen varpaita ja puntteja. Päätin vaan yhtäkkiä, että mulle ei kelpaa nyt yhtään mikään muu lelu ja vaikka äiti kuinka yritti niin aina saalistin vaan sen varpaita. Äiti ei saanut mua edes nukkuun, kun mulla oli mun rasavillivaihde päällä.


Vasta ihan illalla ennen kun äiskä ja iskä meni nukkuun niin päätin rauhoittua vähän. Nukuinkin sitten yöni kyllä reippaasti aamukuuteen asti ja sitten vasta totesin, että nyt on äitin vapaapäivän herätys. Nyt me on sitten koko päivä temmelletty äitin ja imurin kanssa, että alan oleen melko väsynyt. On toi siivoaminen rankkaa tälläselle pikkuhaukulle, mutta äiti oli tosi tyytyväinen saadessaan vähän siivousapua, kun ei tosta iskästä oikein oo noihin naisten hommiin.

Tosi hyvä, että mun häkissä on noita hengitysaukkoja!
Viikonloppuna meillä oiskin tarkoitus olla taas aika hulinaa, kun iskän perhettä tulee kattoon mua. Nään niitä ihan ensimmäistä kertaa, että mua vähän jännittää. Pyysin, jos äiti laittais mulle rusetin kaulaan ja näyttäisin vaan tosi komeelta. Olisin kiltti. Mutta sitten kyllä ajattelin, pyh, voi olla, että purasen varvasta tai korvaa ja saan mopsihepuleita. Äiti ja iskäkin rakastaa mua sellasena, eiköhän siis kaikki muutkin! 

Ei mua voi olla rakastamatta!
Äiti kertoi, että viikonlopun jälkeen niillä alkaa iskän kanssa hiihtoloma, joten ne on vallan vapaalla. Äiti sanoi, että me ainakin autoillaan paljon ja opetellaan taluttimessa kävelyä. Vielä oon vähän hannannu sitä vastaan ja äiti vaan sitkeesti mua kiusaa. Varmaan mun kohta täytyy semmosen remmin päässä suostua oleen.

Nyt yöunille, jotta jaksaa taas huomenna renkua!

Sohva on totisesti jo valloitettu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Onni kiittää kommentistasi!